sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Hulinaa ja vilinää

Pari viime viikkoa on ollut yhtää hulinaa.. ensin hostmom oli 4 päivää poissa jossain kisoissa, sitten oli Adairen ja Gavinin synttärit, plus vielä kiitospäivä. No sain ainakin extra rahaa, kun tein sinä vkl kun hostmom oli poissa niin 74h töitä.

Mutta niistä synttäreistä ja kiitos päivästä.. tais olla ensimmäiset 1v/10v synttärit mitkä oli enemmän meille aikuisille kuin lapsille! Sama oli silloin ristiäisissä.. alkoholia on yllinkyllin ja lapsille vähän jotain herkkuja. Mun hostdadin perhe ja hostmomin kaverit jatko yöhön asti juhlimista, ite olin tietty mukana. Ja oli kyl ihan huippu kivaa. Meininki oli vähän sellanen että "tärkeintä oli että Adaire sai palan kakkua ja vähän lahjoja, kunhan vieraille (aikuisille) on juomista!!".











Kiitos päivänä nukuin sitten puoleen päivään ja skypettelin siinä kavereiden kanssa ennen kuin menin alas.. kello tais olla jotain 3 ja ne siellä oli jo alkanut ottamaan viiniä. Meillä oli hostmomin vanhemmat ja kaveri, sekä hostisän koko perhe. Tää oli mun ensimmäinen kiitos päivä ja haskaa oli! Tää on näille melkein isompi juhla kuin joulu ja ruokaa riitti vaikka koko kylälle. Laulettiin jotain laulujakin kesken illallisen, heh. Tästä sitten ne jatkoi juhlimista ja ite lähin Majan kanssa Black Friday shoppailu-kierrokselle. Tää Black Friday on sellanen, että kaupat on auki läpi yön ja kaikissa kaupoissa on hyvät tarjoukset. Ostin itelleni Abercromibie&Fitchin takin ja neuleen, sekä hatun American Eagelista. Oikeesti nää ois tullu maksaa yhteensä 240dollaria ja sain ne 120dollarilla! Siitä sitten kotiin nukkumaan 4am ja perjantai aamulla NYCiin Sannan ja Riikan kanssa. Ei ees väsyttäny.

Nycistä vähän kuvia kanssa:










10 päivää enää Darienissa ja sitten kohti Kaliforniaa!!  Mulla on jo ihan kauhea paniikki tästä kaikesta lähtemisestä ja kaikesta että onko nyt kaikki hotellit sun muut kunnossa. Todennäköisesti sinä päivänä kun lähtö koittaa, niin oon niin sekasin ja tiiä miten päin olis. Darienista on tullu mulle koti ja tästä perheestä ku oma perhe... oon niin surullinen ku joudun sanoo näille kohta heipat. Onneks nää ei oo hyvästit!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti